Tavallisesti en lähde yksin vesille niin kovalla tuulella kuin tänään. En vain malttanut mieltäni, sillä kyllähän vapaapäivänä pitää vesille päästä. Meinasin ensin lähteä mieheni laudalla, mutta se on raskaampi kärrätä. Pihalla ei puut paljon heiluneet ja vielä rannassakin näytti tyynelle.
Heti kun pääsin rannasta vähän matkaa alkoi takaani tuulla juuri sen 8 m/s niinkuin olin puhelimesta katsonutkin. Meloa ei siis pahemmin tarvinnut. Tuuli tuntui selässä kylmälle ja puhalsi hanskani järveen. Onneksi ilma oli muutoin lämmin, joten pärjäsin reissun ilman hanskojakin.
Kauas en uskaltanut lähteä, että jaksan meloa takaisin.
Vesi oli laskenut entisestään ja tuonut lisää kiviä näkyviin.
Tuulen mukana lensi valtavasti puiden lehtiä veteen.
Meinasin ensin mennä tuonne vastapäiseen saareen päiväkahville, mutta
päätin jäädä tuulen vuoksi tuohon rantaan.
Lähiranta on siitä inhottava, että märkään lautaan tarttuu ihan hirveästi havunneulasia ja lehtiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti