Sarjassamme päättömät ideat...

Olin päättänyt mennä järvelle tänään enkä antanut kelille periksi. En suosittele!
Luminen lauta painoi ihan hirveästi. Yritin melalla skrapata enimmät lumet pois. Kaikkea en saanut, mutta ainakin enimmät. Asensin laudan Sup Wheelseihin ja yritin lähteä vetämään lautaa perässäni. Lauta kopsahti saman tien kädestäni maahan ja lumen takia se oli työnnettävä rantaan. Älyttömän rankkaa!

Välillä sai potkia enimpiä lumia pois renkaista. Mielessä kävi, että tätä voisi harrastaa jossain lämpösessä näin lomalla. Toki olisi auttanut asiaa jos ajankohta olisi varmistunut aikaisemmin, että olisi saanut edullisen lähdön jonnekkin kauas pois.

Hieman haasteellistahan SUPpaaminen tuossa kelissä oli, mutta tulipa tehtyä.
En muista aikaisemmin nähneeni mini vaahtopäitä tuossa lahdessa.

Toisaalta alan jo odottamaan kunnon talvea, että pääsee harrastamaan muitakin lajeja.

Sadepäivän SUP

9.11.2014

 Tasan vuosi sitten oli lumi maassa, mutta nyt puutarha on herännyt uudelleen eloon!
Hauska kuinka blogi toimii myös sääpäiväkirjana!

9.11.2015

Vaikka tiesin, että sade suurella todennäköisyydellä tulee kun olen vesillä, lähdin silti.
En ollut menossa niin kauaksi, etten pääsisi suht nopeasti takaisin jos sade yltyisi.

Maa oli niin märkä, että laitoin mieheni crocksit märkäpukutossujen päälle.
Kamalan näköiset, tiedän! Tarkoitus oli, että saan pidettyä tossut mahdollisimman
pitkään kuivina, ettei varpaita ala paleltamaan.
Minulla oli kahdet hanskat mukana. Toiset hanskat tungin muovipussiin, etteivät kastu.

Luulin, että sorsatkin ovat jo lähteneet muille maille, mutta siellä niitä vielä on!

Kävin mutkan Särkiniemessä, kun en oikein keksinyt minne mennä.
Joka puolella oli yhtä pilvistä ja harmaata.
Särkiniemeen mennessä alkoikin tihkuttaa. Pois tullessa ripeksikin jo vähän enemmän.
Minulla oli tuulta- ja vettäpitävä takki ja märkäpukuleggingsit päällä.
Vedin hupun piponi suojaksi, että se säilyisi vähän kuivempana.

Ajattelin mennä tuonne Saaristokadunsillan vieressä olevaan Pölhön saareen pitämään sadetta.
Yleensä siellä on aina ihmisiä, mutta tällä kertaa ei savu noussut grillikatoksesta.
Itsekin jätin tulitikut kotiin, kun en ajatellut tarvitsevani niitä.

 Sataa sataa ropisee!

En ihmettele, miksi Pölhö on niin suosittu paikka. Se on kauniilla paikalla.
Nyt se vain tuntui hieman pelottavalta, kun siellä ei ollut kuin jonkun kodittoman? makuupussi.
Mielikuvitus alkoi laukata, enkä jäänyt viihtymään sen pidemmäksi aikaa.

Sateensuojassa

Hiukset olikin ihan likomärät, kun pääsin kotiin!

Ankean näköinen kotimatka odotti. Loppumatkan meninkin lujempaa, sillä alkoi olla hieman vilu.
Vapaapäivän parhautta oli, että pystyi napsauttamaan saunan päälle kotona! :)
Uskon, että sormiani ei paleltaisi niin paljon jos en ottaisi nuita kuvia...

Fifty shades of grey

 En edes muista, koska ollaan oltu yhdessä vesillä. Ajattelinkin Isänpäivän kunniaksi viedä mieheni
löytämääni saareen Isänpäivä kahville. Lähdettiin liikkeelle Saaristokadun jäätelökioskilta.
Siinähän on se pieni luiska, josta on helppo lähteä ja rantautua.

Pieni tihkusade tuntui mukavan raikastavalle eikä jaksanut kastella lainkaan.

50 shades of grey! :)

Tutkittiin vähän paremmin tuota saarta ja sieltä löytyi myös nuotiopaikka.
Ikävä kyllä myös paljon roskia, naruja ja muuta, mikä voi kietoutua lintujen jalkoihin!
Ei varmasti ole iso homma ottaa roskapussia veneeseen, jotta voi siivota jälkensä.
Tuo on varmasti myös hyvä onkipaikka.

2013 ensimäinen SUP-kauteni loppui Isänpäivänä. Nyt ei onneksi vielä loppua näy ja haaveilenkin jatkavani ainakin tammikuulle. Se olisi hienoa! Katsotaan, miten käy...

My Happy Place

Aamulla oli todella kaunis auringonnousu, katselin sitä töissä ikkunasta ja suunnittelin pitkää suppailu lenkkiä. Malttamattomana odotin hetkeä, että pääsen töistä. Tuli tietenkin pari muuttujaa ja myöhästyin bussista, jolla olin ajatellut mennä kotiin...

Kotona huomasin, että laudat olivat jäätyneet toisiinsa kiinni. Tietenkin, kun olin heittänyt märän laudan toisen päälle...Myös läheinen lampi oli jäätynyt, mutta onneksi oma rantani ei!

Minulla oli termari mukana ja etsinkin täydellistä saarta, jonne piipahtaa
kahvihetkelle lopuksi. Päädyin samaan paikkaan kuin viimeeksi.

Ihan täydellinen paikkahan tuo onkin. Ei ollut yhtään hoppu kotiin! :)
Miksi haravoida, kun voi SUPata...

5 millin tossuilla tarkeni ihan hyvin, vaikka ne vähän kastuivatkin.
Billabongin märkäpukuhousut toimivat myös hyvin, ei tullut kylmä.
Lämpötila taisi olla jotain +2.

Voisin jäädä asumaan tuolle saarelle!
Nuo kaikki välineet ottaisin muutenkin autiosaarelle mukaan!
Saiskohan tuonne rakennusluvan...

Howzit -leash

Starboard Enduro Tiki Tech M

Termari Clas Ohlson

Palm- näppyläpinnasta huolimatta ovat aika liukkaat

Suurin ongelma oli taas käsissä. Alussa en tarvinnut hanskoja lainkaan, mutta
vastatuuleen meloessa näpit oli taas ihan kohmeessa hanskojen kanssakkin.
Minulla oli 3 mm märkäpukuhanskat.
Alussa tungin ne pussissa Sup Wheelsien alle, ettei tuuli taas vie niitä ja etteivät kastu.
Kastuivat ne kuitenkin, kun lähdin saaresta ja jäin evistä kiviin jumiin. Siinä taistellessa ne haukkasivat vettä :D
Loppumatkasta tuntui, että olisi ihan sama tilanne ollut myös minun ohuilla nahkahanskoilla...

 Kotirannassa oli ihan tyyntä, hyvin heijastui taivas veteen.

Peace!

Aurinko armas

Töissä katselin ikkunasta vastapäisen talon katolla liehuvia lippuja ja
ensin ajattelinkin, että en varmaan pääse tuulen vuoksi vesille.
Mutta onneksi tuuli hieman laantui ennen kuin pääsin töistä!
Olinkin kotona jo puoli kolmen aikaan, mikä on harvinaista.
En ennättänyt kuin vaihtaa äkkiä sup vaatteet niskaan ja kärrätä kamat rantaan.
Aurinko laskee koko ajan vain aikaisemmin! Kiirettä saa pitää, että ennättää vesille näkemään auringonlaskun!

Rannassa hieman ärsytti, kun huomasin, että molemmat SUP Wheels -kärryni renkaat ovat koirankakassa. Vaikka lenkkipolku, jota pitkin kuljen rantaan on leveä, niin olin silti onnistunut saamaan pari osumaa. Pakko oli yrtittää pyyhkiä niitä veden alla rantahiekkaan ennenkuin nostan ne laudan päälle. Eihän ne tietenkään lähteneet kokonaan pois renkaiden urista...

Vesi on laskenut todella paljon lisää viime aikoina. Tuokaan kuvan kivi ei näykynyt kesällä edes vedenläpi.
Melani kolahtikin yhteen veden alla olevaan kiveen ihan uudessa kohdassa.
Taas on yksi paikka lisää, mitä pitää muistaa varoa ja seurata.

Vaikka töissä oli ihan hullu päivä, niin kyllä se tuolla järvellä hyvin unohtui!
Oli ihan mahtavaa katsella kuinka aurinko kajasti tuonne saareen ja sinne meninkin sitä ihailemaan termarin kanssa.
Se mikä SUPpauksessa on parasta ei välttämättä välity kuvista. Ja jokainen voi kokea sen erilailla. Minulla paskinkin työpäivä unohtuu, kun työnnän laudan veteen. Se on myös älyttömän hyvää treeniä samalla, ihan huomaamatta! :)

Kiva oli palailla kotiinkin, sillä posti toi uudet Rip Curl bikinit suoraan postilaatikkoon :)
Menee tovi, että pääsevät käyttöön. Ensi kesää odotellessa!